Nimeni on Legio

Ryhdyin kirjoittamaan runoja 15-vuotiaana, koska en osannut ilmaista itseäni, enkä nauttia murrosikäisestä seurastani muulla tavoin. Noista ensimmäisistä kirjallisista tikku-ukoista ja –eläimistä muokkautui vuonna 2000 julkaistu Tetramorfi. Kaksi vuotta myöhemmin kirjoitin Välilasku-sikermän, josta olen tässä teoksessa jättänyt pois ne runot joiden varaan samana vuonna ilmestyneen Golem:in muovasin. Välilaskusta toivoin hotelliasiakkaille ilmaisjakeluteosta, jotta majoittujalla olisi virikkeenään muutakin kuin Pay-Tv ja Gideoneiden Raamattu. Pitkäaikainen kiinnostukseni salatieteisiin sai minut kirjoittamaan Zeta:n, kokoelman kevyellä koodilla kätkettyjä runoja, joiden lukemiseen tarvittiin paketin mukana toimitettava salausavain. Tässä opuksessa tekstit ovat kuitenkin luettavissa ilman mielen ulkopuolisia kikkoja. Katsottuani parantuneeni runoudesta – tai ainakin saavuttaessani latentin vaiheen – muutin pääkaupungista takaisin synnyinprovinssiini, alkaen kuitenkin viettämään yhä pidempiä aikoja kolmannessa maailmassa. Noista matkoista saivat syntynsä ensin Exodus-niminen kokoelma ja siitä kolme vuotta myöhemmin ensimmäinen englanninkieliseni, City in the Land of Nod (2013), joka ei sisälly nyt julkaistavaan kokonaisuuteen. Teoksen viimeinen osa, Profeetan luut, on aiemmin julkaisematon runollinen jäämistöni, jonka jälkeen toivon pystyväni kirjoittamaan itselleni yhä mielenkiintoisemman tulevaisuuden – tulevaisuuden joka syntyy kaikkialla joka hetki, saa luvan syntyä myös Suomen Mäyryssä, 28.08.2014 Samuli